Ulosotto
Ulosottolaitoksessa on eri tehtävissä myös muuta virkasuhteista henkilöstöä. Voimassa olevaan lakiin ei sisälly toimistohenkilökunnan asemaan liittyviä säännöksiä. Säännösten sisällyttäminen lakiin ei ole perusteltua nytkään. Ulosottokaari säätelee täytäntöönpanomenettelyä sekä ulosottomiesten toimivaltaa ja asemaa.
Esityksessä ehdotetaan, että valtakunnanvoudin viran ohella myös apulaisvaltakunnanvoudin, johtavan kihlakunnanvoudin ja johtavan hallintovoudin virat täytettäisiin viiden vuoden määräajaksi. Virkojen määräaikaisuudella pyrittäisiin varmistamaan johtamisen tehokkuus ja laatu, kun johdon kykyä ja tehtäviä voitaisiin määräajoin tarkastella. Virkaa hoitanut voitaisiin valita määräaikaiseen virkaan uudelleen. Virkojen määräaikaisuus ei koskisi nykyisiä viranhaltijoita. Nykyiset virat ja niihin nimitetyt virkamiehet siirtyisivät tehtävien mukana uuteen organisaatioon virkamieslain nojalla.
Johtavan kihlakunnanvoudin, kihlakunnanvoudin ja maakunnanvoudin kelpoisuusvaatimuksista säädetään ulosottokaaren 1 luvun 14 §:ssä. Kihlakunnanvoudiksi voidaan nimittää oikeustieteen kandidaatin tai oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittanut Suomen kansalainen, joka on hyvin perehtynyt ulosottotoimeen tai joka on saavuttanut muissa tehtävissä viran menestyksellisen hoitamisen edellyttämän taidon ja jolla on tehtävään tarvittavat henkilökohtaiset ominaisuudet. Johtavaksi kihlakunnanvoudiksi nimitettävältä edellytetään lisäksi hyvää johtamistaitoa.
Perustäytäntöönpanon ja erityistäytäntöönpanon vastaavan ulosottomiehen määräytyminen ei olisi riippuvainen vastaajan asuin- tai kotipaikan taikka toimipaikan sijainnista. Myös valtioneuvoston asetuksella säädettyjä erityisosaamista vaativia täytäntöönpanotoimia voitaisiin keskittää tietyille ulosottomiehille vastaavan ulosottomiehen määräytymisperusteista riippumattomasti. Velallisella ei näissä tapauksissa aina välttämättä olisi, maantieteellisistä etäisyyksistä johtuen, käytännön mahdollisuutta päästä tapaamaan vastaavaa ulosottomiestä henkilökohtaisesti. Ulosoton rakenneuudistushankkeessa käyttöön otettavat sähköiset asiointipalvelut tulevat lisäämään velallisten mahdollisuuksia seurata ulosottoasioidensa tilannetta ja hoitaa asioitaan sähköisesti. Lisäksi heillä olisi mahdollisuus asioida henkilökohtaisesti missä tahansa Ulosottolaitoksen toimipaikassa, jättää sinne asiakirjoja tai keskustella päivystävän ulosottomiehen kanssa. Heille voitaisiin myös tarvittaessa järjestää mahdollisuus asioida vastaavan ulosottomiehen kanssa puhelimitse tai muun sähköisen yhteyden avulla.
Ulosottomies tarvitsee tuomioistuimen päätöksen velallisen saatavien ja muiden varallisuusoikeuksien ulosmittaamiseen, suoritus- tai pidättäytymisvelvoitteen täytäntöönpanoon ja kiinteistöä koskevaan täytäntöönpanoon, joka suoritetaan pakkohuutokauppalain mukaan. Ulosottomies voi sopia velallisen kanssa pienemmissä erissä tehtävistä maksusuorituksista.
Viimeksi ulosottokaarta on muutettu 1.6.2016 voimaan tulleella lailla (323/2016). Yleisiä menettelysäännöksiä muutettiin vastaamaan nykyaikaisen sähköisen asioinnin vaatimuksia. Myyntiä koskevissa säännöksissä otettiin huomioon sähköisessä toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset. Ulosoton kielisääntelyä selkeytettiin.
Uusi henkilöstöryhmä, ulosottotarkastajat, hoitaisi perustäytäntöönpanoa. Kihlakunnanulosottomiehen ja maakunnanulosottomiehen virkanimikkeet ehdotetaan muutettaviksi ulosottoylitarkastajaksi.